maanantai 18. maaliskuuta 2013

All that really matters are the steps you take

Haudihauuu. Aattelin nopeeta kertoa miten oon edistynyt. Luettelen vaan joitain mulle suuria edistysaskelia...

Eli no öö, viikonloppuna kävin veljen kanssa subwayllä. Kyllä joo ahdisti kun maha tuli tosi täyteen, mutta selvisin.

No ehkä suurin asia, en ole laihduttanut tarkoituksellisesti ja olen taas sen lopettanut (tälläkertaa pysyvästi? en haluais laittaa tähän kysymysmerkkiä, mutta mikään vannottelukaan tuskin auttaa sen enempää)

En käynyt vaa'alla eilen ollenkaan - Tääki mulle suuri asia.

Oon pikkuhiljaa tässä muutaman päivän sisään nostanut päivän kalorimäärää noin 200-500:lla. Joka ON paljon! Ja suuri nosto näin lyhyessä ajassa ja jos ottaa huomioon että yksin selvinnyt ja oma-aloitteisesti tän päättänyt.

Ahdistus on näiden myötä seurannut mua, mutta  eikö se niin mene että kun alkaa syömään enemmän, ei ahdista enää niin paljoa... ja kehonkuva vähän selkiintyy? Toivotaan niin, etten tee turhaa työtä. 

Masentanutkin on kerennyt, mutta toivotaan senki kannalta että tuleva lääkityksen nosto siihen auttais... vaik mielessä on käynyt että nostaisin jo omatoimisesti sitä ennen lääkärikäyntiä.. Oisko se nyt niin paha? Tuttu lääke, muutama vuos syöty.. joten voisinko leikkii itteni hoitajaa vai pitäskö järkevästi oottaa lääkäriaikaan ja kärsiä
Laihdutusta haluaisin ehkä kun katsotaan lyhyen ajan päähän, mutta haluanko todella sitä mun elämältä? EN koska sillon varmaan kuolisin mielummin mitä kestäsin sitä helvettiä, ihan oikeesti.

Kuiteski kaikesta huolimatta paremmin on mennyt ja näin aijon jatkaa!



maailman paras rahkalöydös suklaamuruilla <3








mmm :p

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti