What's Up

Karjalanpiirakka takaisin ruokavalioon

Tortillaa again

Mulle ja siskontytölle karkkeja ja valkosuklaata

Toisen päivän tortillaa

Kävin viimeviikolla subilla, ja tänään yksin

Näyttääpä ällöltä tuo keitto

Uudet talvikenkulit pahemmille pakkasille

Näihin rakastuin ja näitä voi käyttää onneksi vielä

Tossa joitain sekalaisia kuvia viimeviikolta. Niinku yllä näkyy, oon tehnyt pieniä suuria lisäyksiä ruokavalioon niinku karjalanpiirakat ja tortillat. Kävin myös viime viikolla subwayllä pitkästä aikaa ja tänään kävin siellä lounaalla yksin punnituksen jälkeen! Onneks oli sen jälkeen hoitajalle aika, jos olis tullut pahempi ahdistus. Mutta vaikka se omituista ja jännää olikin ja tuntu että kaikki kattoo et mikä possu, niin ei ollut tarvetta purkaa olojaan hoitajalla. 

Muuten mulla on mennyt ihan hyvin, en uskalla sanoa vielä että hyvin, koska se on mulle iso asia ja tarkoittaa paljoa. Kokoajan menee paremmin kun muistaa jokapäivä tavoitteet ja mihin pyrkii: terveeseen elämään. Oon vaihtanut joitain rasvattomia tuotteita normaalirasvaisiin (esim. joitain pieniä jogurtteja) ja ostin tuorejuuston tilalta tänään Beceliä, vaikka kevyttä, mutta silti! Oon ollut vaakalakossa nyt n. viikon ajan lukuunottamatta perjantaita. Aluksi oli omituista käynnistää aamua käymättä vaa'alla ja saamatta siitä turvallisuuden tunnetta, mutta heti seuraavana päivänä ja siitä edespäin se oli vaan helpotus, ettei sillet tarvi kavuta! Ajattelin käydä vaa'alla tästäedes vaan punnituksissa ja ehkä perjantaisin kotona. 

Luin Emmin muistutuksesta kokonaan, muutamassa päivässä Lupa syödä -kirjan ja siitä oli mulle apua tosi paljon! Paljon enemmän ku oisin uskonut. Tuo kirja herätti kyllä paljon tunteita: Aluks mua oikeesti jännitti alkaa lukeen sitä kun mietin, miten paljon se tulee vaikuttamaan mun ajatuksiin. Sitten nauroin ääneen joillekin kohdille, kun ne osu niin nappiin omien ajatuksien ja tekojen kanssa. Kolmanneksi imin kaiken tiedon pelkäämistäni ruoka-aineista ja mietin, että jos muutkin on pystyneet syödä niitä lihomatta niin kyllä pystyn mäki! 
Ekaksi ajattelin alkaa toteuttaa kirjan lopussa olevaa 20-askelta, mutta koska oon päässyt jo aika hyvin säännölliseen syömiseen (vaikka vielä kello hälyttää mut oikeeseen aikaan syömään), pureskeluun (jota jankattiin kyllästymiseen asti) ja muihin "4:ään kulmakiveen" niin en ala toteuttamaan viikko viikolta noita askeleita orjallisesti, vaan teen nuo kohdat omalla tyylillä. Tuntui lukiessa niinku toi kirjoittaja ois puhunut just itelle, ja kyllä se periaatteessa puhuikin, kun se on tarkoitettu kaikille syömishäiriöisille.
Jos mä en saa tota hommattuu itelle niin kirjoitan tärkeimmät kohdat itelle muistiin ennenku toi pitää palauttaa ja siihen asti raahaan kirjaa mukana jotta hankalan tilanteen tullessa voin lukea faktoja. Onko teillä auttanut tuo kirja vai onko se ollut ihan huono?

Mulla on ensviikolle hyvään saumaan ravitsemusterapeutille aika, vaikka oonki miettinyt, mitä hyötyy siitä enää on ku syön jo niin paljon. Punnituksissa käyn enää kahden viikon välein omasta toiveesta, koska en jaksa siellä viikoittain rämpätä. Hoitajalle on harvennettu ajat myöski kahden viikon väleisiksi. Aloitan myös jossain vaiheessa aikuisten syömishäiriöisten vertaistukiryhmässä (jos uskallan mennä sinne norsun kokoisena), heti kun ryhmä saadaan koottua ja sen toiminta käynnistyy.

Että tällasta. Muuten keskityn sitten joulun odotukseen (Jee, rakastan Joulua!), valmistelen lahjaostoksia ja teen joulukortteja, ulkoilen ja koitan pitää itseni mahdollisimman sosiaalisena vaikka ajoittain väsyttääki ihan hirveesti. Tietty siinä sivussa voin tekaista muutaman koulutehtävän. :D